|
Globalisaatio ja kansainvälisyys Ajatus lentoliikenteen vääjäämättömästä kasvusta kytkeytyy jatkuvan talouskasvun ja globalisaation ideologiaan. Lentoliikenteen määrä on toki kasvanut samalla, kun maailmantalous on paisunut. Kuitenkin mielenkiintoista on, että lentoliikenne on kasvanut vuodesta 1960 alkaen keskimäärin 9% vuodessa, mikä on 2,4 kertaisesti maailman bruttokansantuotteen keskimääräinen vuosittainen kasvu. Syitä tähän talouskasvua nopeampaan lentoliikenteen kasvuun voidaan hakea esimerkiksi maailman globalisoitumisesta, joka lisää tarvetta tehdä pitkiä kansainvälisiä matkoja nopeasti. Myytti lentämisen kansainvälisyydestä Lentoliikennehän on ensisijaisesti kansainvälinen liikkumismuoto. Vai onko? Globalisaatio ja kansainvälisyys ei kuitenkaan selitä siviililentoliikenteen suosion kasvua täysin. Vuonna 1995 maailmassa lennetyistä lennoista peräti 28% lennettiin Pohjois-Amerikassa kotimaan lentoina. Toiseksi suurimman ryhmän muodostivat euroopplaiset, jotka lensivät Euroopan sisäisiä lentoja noin 13% kaikista maailman lennoista. Kolmatta sijaa pitävät aasialaiset, jotka lensivät Aasian sisäisiä lentoja noin 8% verran. Vertailun vuoksi Pohjois-Amerikan ja Euroopan välillä lennettiin 11%, Pohjois-Amerikasta Aasiaan 7%, Euroopasta Aasiaan 5% ja Etelä-Amerikasta Eurooppaan sekä Pohjois-Amerikkaan yhteensä 6% kaikista lennoista. Arvioimalla karkeasti lentojen osuuksia huomataan, että vain noin kolmannes kaikista maailman lennoista oli pitkiä lentoja tai lennettiin mantereiden välillä. Kaksi kolmannesta lentomatkailusta tapahtui maiden sisällä tai lyhyillä kansainvälisillä matkoilla. Lentoliikenteen suosion kasvua kannattaakin hakea kulttuurin muutoksesta. Elämäntyylin muuttuessa lyhytjänteisemmäksi, kokemushakuiseksi ja rytmiltään nopeammaksi, on nopea lentoliikenne syrjäyttänyt hitaampia kulkumuotoja. Häviäjiä ovat erityisesti linja-auto- ja junaliikenne. Lentämisen todelliset syyt? Liike-elämällä on toki osuutensa elämänrytmin kiihdyttämisessä, mutta edelleen tärkeän osan muodostavat ihmisten vapaa-ajan matkat. Ihmisille matkustus on tärkeä kokemusten kartuttamismuoto, mutta paradoksaalisesti ihmisillä ei ole enää aikaa matkustaa. Lentoliikenteen sanastoon onkin tullut jäädäkseen stressin terminologia: jetlag, myöhästymispaineet, kiire. Joka tapauksessa valtaosa matkoista tehdään lentäen, koska se on ihmisten mielestä ylivoimasesti nopein liikumismuoto. Lentämisen itsestäänselvyys on tarttunut jopa lyhyisiin matkoihin, jotka ennen olisi itsestäänselvästi tehty muilla keinoin. Tästä esimerkkinä suuren suosion saavuttanut Helsingin ja Tallinnan välinen helikopteriyhteys, joka ei ratkaisevasti nopeuta kaupunkienvälistä liikennettä esimerkiksi säännölliseen katamaraaniliikenteeseen verrattuna. Vastaavasti keski-Euroopassa junayhteydet ovat kokonaisaikavertailussa usein nopeampia kuin kaupunkien välinen lentoliikenne. GLOBALISAATIO |